Viidennessä moduulissa käsittelemme käyttö- ja käyttäjäkokemusta, luotain-menetelmää sekä käyttäjäkokemuksen arviointia. 

Käyttö- ja käyttäjäkokemukset ovat käsitteinä erilaisia mutta silti samanlaisia. Käytettävyys on vielä terminä ehkä enemmän teknologiaan painottuva, ja tavoitteena onkin päästä enemmän ihmiseen kiinni käyttäjäkokemus termin myötä. Olemmekin kurssin aikana hyvinkin paljon käsitelleet eri aiheita juurikin käyttäjän eli ihmisen näkökulmasta, joten tässäkin asiassa tämän terminologian merkitys kasvoi entisestään. Käyttäjäkokemukseen liittyy sen sisällä useita pienempiä käsitteitä, kuten mieltymyksistä, käsityksistä, fyysisistä tai psykologisista vastineista käytettäessä (miten käyttäytyminen/tavoitteet ym. muuttuu käytettäessä) ja monia muita termejä joita on todella suuri skaala. Eli on todella paljon asioita joita tulee ottaa huomioon, kun puhutaan käyttäjäkokemuksesta. Eri toimijoille käyttäjäkokemus merkitsee eri asioissa, verrattavissa esimerkiksi psykologinen näkökulma ja markkinoinnillinen näkökulma. Tämä on otettava varsin hyvin huomioon käyttäjäkokemusta tutkittaessa. Yksi tärkeä asia on mikä dioissakin juurikin  mainittiin, että käyttäjäkokemusta tulee tutkia ja kehittää arvioinnin menetelmänä, eli mistään täydestä hölynpölystä ei todellakaan ole kyse. 

Käyttäjäkokemuksessa ja sen tutkimiksessa on tärkeää kuvailla mitä käyttäjäkokemus on ja mitä se ei ole, tulee tunnistaa käyttäjäkokemuksen erilaisia muotoja (kumpuaa osittain myös juurikin esim. vastakkainasettelusta psykologinen puoli vs. markkinointipuoli), tulee kuvailla käyttäjäkokemusta synnyttäviä olosuhteita ja tulee kuvailla myös käyttäjäkokemuksen seurauksia. Varsinkin synnyttävät olosuhteet ja seuraukset sekä niiden kahden vertailu ovat mielestäni erittäin mielenkiintoisia ja tärkeitä tutkimuskohteita, sillä ne ovat mielestäni erittäin keskiössä suunnittelussa. Ja nimenomaan ihmisen kautta, sillä käyttäjäkokemus on aina yksilöllinen ja subjektiivinen. Tulee myös huomioida käyttötilanteiden monimuotoisuus, tavoitteet ym. että voidaan saada hyviä havaintoja ja palautteita, esim. niin sanotussa "loppuvaiheessa" jossa on mukana esimerkiksi käyttäjätuki jollekin sovellukselle. Palautteella on siis erittäin suuri merkitys myös. 

Luotaimia ollaan tutkittu jo pitkään aikaan, mutta teknologisella puolella ne ovat olleet suhteellisen vähän sillä puolella käytössä. Eli tarkoitus löytää uusia ja innovatiivisia palveluita tai tuoteideoita, nimenomaan ihmisiltä. Luotaimilla tavoitellaan kokemusperäisestä täysin uusia ja yllättäviä ideoita ja mahdollisuuksia. Kuten dioissakin mainitaan, on tässä vahva yhteys käyttäjäkokemukseen varhaisessa vaiheessa kehitystä. Mielestäni tämänkaltainen asia näkyi edellisessä haastatteluvideossa, missä otettiin huomioita ja innovaatioita vastaan vaalisovelluksen erittäin varhaisessa kehitysvaiheessa. Luotaimet liittyvät myös keskusteluun siitä, missä määrin uusien teknologioiden tutkiminen ja kehitty muistuttaa enemmän perinteistä suunnittelutyötä kuin varsinaista insinöörityötä. Tästä mainitsi myös JOTT18 tekemässä haastattelussa Talentedin CTO Tuomas Jomppanen, sillä hän mainitsi juurikin että olisi ollut hyvä ehkä jossain vaiheessa elämää ollut mukavaa lukea teollista muotoilua, jossa painottuu varsinkin tämä designer puoli, eikä teknologinen puoli. 

Kokemuksen arvioinnissa päästiin taas oman alani eli aluekehityksen ja aluepolitiikan maailmaan, kun puhuttiin maankäytön suunnittelusta. Suunnittelutyössä onkin tärkeää käydä itse paikan päällä, esimerkkinä nykyään osallistuvan suunnitelun trendinä kaavakävelyt, missä asukkaat käyvät arkkitehdin/kaavoittajan/suunnittelijan kanssa maastossa katsomassa yhdessä, millaista alueelle on suunnitteilla. Ensimmäisessä videossa keli on aurinkoinen ja käyttöpääte on mobiili ja nykyaikaan verrattuna vanhanaikainen, joten tietyllä vanhanlaisella mobiiliteknologialla tämä tulee olemaan haaste, sillä aurinko häikäisee silmiään ja näyttöä. Kuten luennoitsijakin mainitsee, he joilla on puhelin keskittyvät enemmän puhelimeen kuin itse alueeseen. Tähänkin tulisi saada jokin helpompi ja käytännöllisempi käytettävyys jotta molemmat asiat onnistuisivat helposti. Toisessa videossa huomiotiin, miten voitaisiin tallentaa tämän paikan äänimaailmaa, ei pelkästään havannoijan omia havaintoja. Tässä vaiheessa kehitystä varmaan otettiin tällainen asia jatkossa huomioon, mutta eihän noilla laitteilla saa mitään tarkkaa äänimaailmaa äänitettyä, kun tämä kamerakuvankin tuomat äänet ovat melko surkeita ja sumuisia. Kolmannessa videossa käyttäjä jo tuskailee "enhän minä osaa tätä käyttää" mutta silti näpyttelee jotain sovellukseen. Aikaisempi kokemus kuitenkin väritti tämänhetkistä, jotta sovelluksen käyttö sitten onnistui. Ehkä jotain painetta kuvaajasta? Paikkatiedot oli hyvä, että olivat osa sovellusta ettei tule vaikeampaa ainakaan käyttäjäkokemuksesta. Neljännessä jo haettiin jo välitöntä tukea ja tiedonhakua, kun ihmeteltiin etttä mikähä hevonen siellä oikein menee. Ei nyt tarvi jokaista hevosta sieltä etsiä, mutta varmasti muita toiveita ja tarpeita varsinin maankäytöllisiin juttuihin olisi löytää sovellukseen käyttäjien mielestä. Ei varmastikaan onnistunut kovinkaan mutkattomasti ainakaan tuohon maailmanaikaan tuolla laitteella. Käyttäjä otti huomioon, että ei ollut ottanut suuntaa monestikaan ylös, joten tätäkin toivottiin teknologiaan mukaan. 

Mielestäni tässä moduulissa tuli hyvin konkretisoitua tämän moduulin aiheita ja muitakin aikaisempia aiheita videoiden kautta.