Kuten voi olettaakin, käyttäjät ovat mukana prosessissa koko suunnittelun ja kehityksen ajan. Kun käyttäjä on keskiössä, lähtökohtana on ymmärtää käyttäjät, heidän tehtävät sekä ympäristöt. Mielestäni tällainen ajattelumalli korostuu hyvin tämän moduulin haastatteluvideossa. Kuten ryhmätehtävässä mainitsinkin, tulee käyttäjän olla mukana koko kehitysprosessin ajan myös alkuhaastattelun tai kyselyn jälkeen, täten suunnittelu on mahdollisimman käyttäjäkeskeistä ja saadaan käyttäjän haluama kokonaisuus aikaiseksi. Eli, kehityslähtökohtana on käyttäjät ja heidän tarpeet! Käyttäjät ovat juurikin parhaita asiantuntijoita käyttökokemukseen liittyen. Mielestäni tällainen tapa on erittäin hyvä tapa saada kokonaisvaltaisesti hyviä sovelluksia ym. aikaiseksi varsinkin yritysmaailmaan, sillä tässä prosessissa tulee myös huomioida muutkin jotka kuuluvat käytön piiriin välillisesti tai välittömästi, esimerkiksi yrityksen sisällä jonkin yrityksen hallinnollisen sovelluksen tulee olla itse käyttäjälle hyvä, mutta selkeä myös muille jotka ovat käytön piirissä. 

Toinen mielenkiintoinen aihe jotka kävimme läpi, oli prototyypin kenttätestaus. Videoilla käytetään mobiiliteknologiaa kaupunkisuunnittelussa, mikä sattuu sopivasti oman alan opintoihinikin. Mielenkiinnolla odottaisin, miten omalla alallamme voisimme tällaista opiskelumuotoa nykyteknologian avulla käyttää.
Videolla opiskelija keräsikin havainnoinnin vanhasta tehdasrakennuksesta mobiilipäätteeseensä, mutta esille nousi ongelma, että tarvitsisi jonkin sääsuojan laitteelle. Mukana olikin joku kehittäjä, joka heti kirjasi tämän ylös eli käyttäjälähteinen suunnittelu korostuu tässäkin! Toinen video, mitä kehittäjä miettii? Käyttäjällä mahdollisesti jo tässäkin kohtaa oli varmaan mielessä, että miten käyttämisestä saadaan entisestä sulavampaa, esim. miten käyttö onnistuu vaikka villahanskat kädessä. Toinen huoli oli näistä tarinoista. Miten saataisiin helposti puhuttua tarina puhelimeen? Kenttätestaus paljastikin, että se ei ollut sinänsä ehkä niin mielekästä, kun joutui läheltä puhumaan ja keskittymään siihen itse puhumiseen eikä havainnoinntiin, mikä on mielestäni koko asian ydin. Kenttätestaus onkin hyvä paikka saada huomioita siitä, miten toivottu toteutus eroaa todellisesta toteutuksesta, ja tässähän joutuikin kehittäjä neuvomaan heti käyttäjää. Mutta oikein hyvä tilaisuus kehittää ja oppia!

Kolmantena kävimme läpi aiheen välineestä kohteeksi. Kun ihminen on käyttäjänä, kehittäjän on tavoitteena ymmärtää käyttötoiminta ja se, että teknologia on nimenomaan välineenä jonkin tavoitteen saavuttamiseksi. Elikkäs ihminen on subjektina, tavoitellen jotain tulosta. Kuten meilläkin kurssilla, käytössä on Optima joka on alusta asti välineenä työskentelyssä. Toisaalta taas yritykselle joka kehittää Optimaa, on heille Optima tekemisen kohde. Välineenä heillä on käsitykset siitä, millaiseksi he haluavat Optiman kehittää. En tiedä kuinka hyvin Optimaa kehittäessä on otettu käyttäjät huomioon, sillä siltä se ei ainakaan vaikuta. 

Itselläni huomio kohdistui eniten videoon osallistuva suunnittelu, sillä käsittelenkin tätä aihetta omassa kandidaatin tutkielmassani, tosin kaavoituksen ja alueidenkäytön näkökulmasta. Samoja huomioita silti voi istuttaa molempiin tieteenaloihin ja näkökulmiin. Osallistujat eivät usein osaa tuoda mielipidettään esille omin sanoin, vaan siihen täytyy keksiä pari kikkaa (tekniikkaa) jolla palautetta saataisiin irti. Ensimmäisenä vaihtoehto on antaa jonkinlainen puuhapakkaus, minkä avulla osallistuja voi jo ennen tutkimusta itse nauhoittaa omia havaintojaan ja kokemuksiaan suunnittelun kohteeseen liittyen. Hyvä tapa saada haastattelusta ja tutkimuksesta myöhemmin irti. Toisenan tapana on saada osallistujat kommentoimaan suunnitelmien paperikopioita. Ne eivät ole valmiita, joten kynnys lähteä kommentoimaan on matalampi. Kolmantena metodina on "Frankenstein". Eli askartelua, jolla osallistuja itse luo mieleisen lopputuloksen jota pystyy samalla myös kommentoimaan. Neljäntenä metodina on saada käyttäjät elollistamaan/ilmentämään tuote. Eli osallistujat/käyttäjät kuvailevat jotain tuotetta tai vaikkapa logoa, ja se auttaa pääsemään brändin sielunelämään ja tunteelliseen puoleen paremmin kiinni jopa "leikkisällä" tavalla. Viidentenä metodina, on jatkaa kommunikointia aiheesta käyttäjien kanssa. Yksi tapa tehdä näin, on luoda jokin alusta missä voidaan kommentoida ja keskustella aiheesta hyvinkin vapaasti, joten palaute ei ole niin "tönkköä" vaan vapaamuotoista, joka saattaa rohkaista ujoimpia antamaan parempaa palautetta.